Hailuoto ennen Tahkoa

Sunnuntaina oli viimeisen pidemmän lenkin vuoro ennen Tahkoa. Aamusta lähdettiin lauttarantaan autolla odottamaan lautan saapumista jotta pääsisimme suljetulle alueelle jopoilemaan.
Ensimmäinen tunti meni vesisateessa ja saatiin nauttia Hailuodon hiekkaisista maastoista. Sateen tauottua jatkoimme matkaa soralla Petsamosta Kirkkosalmeen jossa evästimme, ensimmäinen kolmekymmentä kilometriä oli takana kohtuu ripeää vauhtia ajaen.
Koukkaus kylän kautta kohti Pöllää ja metsäteitä pitkin kohti Sunikaria, jälleen löydettiin hiekkaa jota pystyi kuitenkin kohtuullisen hyvin ajamaan. Sunikarista suuntasimme rannan suuntaisesti kohti Marjaniemeä, välillä jouduimme ohittelemaan autoja jotka ajelivat teitä pitkin kangasmaastossa.
Hieno reitti jota pitkin päästiin nätisti ajelemaan. Maastot sopivat hyvin aloittelevalle maastossa ajelijalle hienosti koska nousuja ei ole käytännössä ollenkaan. Maasto on mukavaa ja siellä voi nauttia luonnossa olosta, tulistelu paikkojakin löytyy kun muistaa vain pysähtyä niiden luo.
Marjaniemestä suuntasimme sitten ilman pysähdyksiä takaisin lauttarantaan kolmenkymmenen kilometrin matkan ilman stoppeja asvaltilla. Ripeästi matka taittui vaikka tuulesta ei ottanut selvää mistä se aina puhalteli. Hieman reilu tunti meni viimeisellä etapilla, keskivauhti päivälle nousi yli kahdenkymmenen kilometrin tunnissa.
Tämä oli tosiaan viimeinen rankempi rupeama ennen Tahkoa ja sen kierrosta, viimeiset päivät menevät kevyesti rullaillen ja kroppaa palauttaen ennen kauden päätavoitetta. Toivotaan suunnilleen samanlaista keliä ensi lauantaille mikä oli sunnuntaina kun ajeltiin takaisin Marjaniemestä lauttarantaan, lämmintä ja kuivaa muttei kauheasti aurinkoa.
Viikonlopun saldoksi muodostui reilut kaksisataa kilometriä kahdessa päivässä. Retkellä olivat mukana dajaq ja eilolma, jäsen f huolehti itäsuomen valloituksesta, z oli suuntaamassa etelään ja Itiq huolehti tasapainosta siirtyen jussin viettoon pohjoista kohden.Reilukerho pitää huolen ettei painopiste pääse liikaa kallistamaan valtiota nurin.

Sunnuntaijopoilua

Muutama purkki piti lähteä taas porukalla hakemaan. Jopolla tietysti. Treffipaikkana mobiilikaruselli missä minulla on saman niminen kätkö. Mikäpä olisi parempaa puuhaa kavereita odotellessa kun ajaa liikenne ympyrää ympäri. Monestikkohan ehdin ajaa? Varmaan ainakin 5 kierrosta. Sunnuntaiaamusta ympyrässä oli rauhallista kiertää :)  Päivälle sai merkata 65 km kun vielä otin käyttöön pyöristyksestä aiheutuneet matkan katoamiset. Kilsakisaan kun voi vain merkata kokonaisia kilometrejä. Päivän lenkille tuli mittaa 57,35km. Matkassa oli 5 meidän kilometrikisan joukkueen jäsentä.

Mikäpä hauskempaa kuin jopoilu

Reilukerho on päättänyt taistella reilusti kilometrikisan voitosta. Idän pikajuna yrittää laittaa hanttiin mutta kokemuksesta tiedämme matkan edistyvän vielä kun muilla se alkaa hyytymään.
Helatorstai toi muutaman kilometrin joukkueelle vaikka niukasti omalle kohdalle, ei jaksanut / ehtinyt ajella enempää kun reissua pukkaa ja huvilalla piti tehdä siivoushommia. Eipä muutkaan paljoa ehtineet rullata, onneksi toiset joukkueen jäsenet ovat huolehtineet ajosta.
Kivasti tuntuu uusia purkkejakin tulevan alueelle haettavaksi ja kätköputki tuntuu saavan uuden ennätyksen mikäli ei mitään aivan mieletöntä katastrofia pääse parin seuraavan päivän aikana käymään. Tarkoittaa siis mahdollisesti pillastuvaa vaimoa, kait nyt yhden purkin päivässä saa etsiä vaikka puku päällä. Koettakaa jaksaa kaverit rullata muutama kilsa, tämä hemmo poistuu etelään ja seuraavat kilometrit ajetaan tosimielellä vasta sunnuntaina kun vaimo ja lapset ovat poistuneet huvilalta. Riihimäki ja Hyvinkää ovat silloin tyhjennys kohteina, purkit on ladattu kapulaan etsittäväksi.

Oulu Joe

Käytiin tärräyttään jonkinlaisella joukolla Oulu Joen ajo. Joukkueesta olivat mukana florist, keule, Itiq ja eilolma. Aivan loistava keli sattui hellimään meitä kun sade loppui ja aurinko kuivatti tien paluumatkalle.
Viime vuotista aikaa saatiin parannettua huimasti, itse ajoin johonkin 1:42 aikaan Itiqin ja floristin seuratessa 1:50 ajalla. Huima parannus viime vuotiseen. Dajaq ja zkafe olivat köysineen juuttuneet johonkin torniin kiinni eivätkä päässeet ajoa suorittamaan. Jäipä joillekin ajettavaa ensi viikoksi että pääsevät jälleen keskiarvon yläpuolelle.
Anyway, käytiin vielä illalla reilusti toyotalla hakemassa Itiqille purkki kätkösarjan jatkamiseksi Osalosta, mukavaa oli kun ei tarvinnut jopolla enää veivata vaan saattoi nauttia lämpimästä kuivasta kyydistä kätkölle.
Sakki johon itse erehdyin lähtemään ajeli noin 6-7 seitsemän kaveria 55 km:n lenkkiä ja saman verran satasen ajajia jotka jättivät seuramme Laukan sillan luona. Mukava oli tulla takaisin päin kovaa vauhtia, olihan meitä peräti kaksi sinkulakuskia pitämässä vaihteellisille vauhtia. Saatiin siitä kyllä maalissa kiitostakin. Kalustovalinta osui kyllä kohdilleen tällä kertaa, kiitos vaan zkafen yllytyksen kapeasta kumista.
Ensi viikolla onkin sitten uudet kujeet, katsotaan mitä ehtii tekemään ja mitä ei. Tiistaina voisi jo koettaa jälleen jonkinlaista lenkin tynkää ajella, pitäisi olla lämmintäkin.

Uudet kujeet

Jopolla purkille

Kilometrikisa on kovaa kyytiä menossa. Jopolla pitäs ajella sitten hirveen päajon kilsoja. Toiset ajaa enemmän ja toiset vähemmän. Itellä olis kuvitelma ajella joukkueessa keskivertoa paremmin. Joukkueella on tänään kasassa 265.82 kilometriä. Se on joukkueen pyöräilijöiden keskiarvo. Omat ajot on yhteensä 349km joten toistaiseksi on pysytty tavoitteessa. Nyt on vain edessä kolmen päivän tauko ja siinä on vaarana että joutuu takaa-ajoasemaan. Sitten ajetaan muita kiinni :) Tässä on oma tavoite ja toteutuneet ajot pistetty kuvaajaan. Tauko on nyt huomioitu.

Jopoillen köysileikkejä katsomassa

Käytiin eilen hieman illalla vielä jopoilemassa, ainakin muutaman kätkön verran jotka itse olin jo hakenut. Samalla reissulla käytiin katsomassa pariin otteeseen jäsenien z ja d naruleikkejä. Opettaja oli vielä vapaana, eikä kumpaakaan oppilasta oltu sidottu puuhun kiinni. Alkoi vain kummasti naurattaa kun lähestyin narupaikkaa ja poliisiauto ajeli samaan suuntaan tarkkaillen sitomisleikkejä harrastavia reilukerholaisia.
Suunnattiin keräämään kolmen miehen voimiin muutama kilometrikisaan joka onkin alkanut todella vauhdikkaasti. Piikkipaikka omassa sarjassa ei voi olla vahinko, sen verran ahkerasti on porukka muistanut kuluttaa kumia asvaltilla ja maantiellä. Itse testasin eilen jopolla töihin reitin ja matkaa kertyy 27,5 kilometriä ja aikaa kiertämiseen kului 1:17,00.
Tänään lähdetään jäsen I:n kanssa katselemaan Heiton taloa Haukiputaalle, vielä on hieman arvonnassa millä kulkineella lähden mutta se varmaan selviää siinä vaiheessa kun menen pihalle. Luultavasti ehditään takaisin vielä ennen monen muun kerholaisen heräämistä. Hieno aamu ainakin näyttää olevan tulossa.
Reilukerho on saanut virallisen epävirallisen logon, suunnittelijana toimi jäsen z:n jälkikasvu. Logoa on tällä hetkellä brodeerattu ainakin kolmeen pipoon, hieno se on, se logo. Vielä kun saadaan kilometrijoukkueelle paidat sovitettua ja painettua mainokset niin päästään mainoskuviin hauen eteen.

Kilometrikisa starttasi

Hienosti on kerho aloittanut kisan vaikkeivat kaikki varmaan ole vielä merkanneet kilometrejään kisaan. Joukkueen sijoitus näyttää vakiintuneen ensimmäisten kisatuntien aikana sijalle Yksi. Illalla porukka lähtee vielä polkemaan lenkkiä jonkun tekemän multin perässä. Toivottavasti saadaan jokunen kuva ja lisää juttua sivulle matkan taittumisesta.

Viikon päästä pärähtää.

Kilometrikisa lähestyy, vain viikko ja päästään ajamaan kilsoja joukkueelle. Tällä hetkellä joukkue on taas levittäytynyt melkein koko Suomen mitalle, porukkaa on Nurmijärveltä Rovaniemelle. Joukkue on saamassa paidat kisaa varten, tai siis voi ostaa edullisesti paidat. Joukkueessa on tällä hetkellä 14 henkeä ajamassa, toivottavasti saadaan kilometrejä kasaan paljon.
Ennen kisan alkua lämmittelynä toimii px:n järkkäämä Urban ride Oulu kilpailu, itse otan sen lenkin kannalta ja käyn testaamassa mitä ajo tuntuu. Lauantaina tarkoitus kuitenkin olla jo 10:00 jäällä tuomaroimassa ja urbani alkaa klo 12:00 jolloin pitäisi olla Suvalan pihassa. Takaisin jäällä pitäisi olla jo 17:00 eli kiirettä pitää.
Ettei elämä olisi liian helppoa niin sunnunntaina käyn vielä seeprana muutaman pelin puhaltamassa. Kauden jollei uran viimeiset tuomaroinnit. Tuon uran suhteen eletään joka kevät samalla tavalla, sarja loppuu, ei lopu, loppuu, ei lopu,...
Näillä kuitenkin mennään ja koetetaan jaksaa touhuta, voi tehdä ihan hyvääkin välillä ottaa hieman löysempi viikko. Näin pitää ainakin olettaa kun muuta ei voi, punttisalillekaan ei kehtaa mennä reuhtomaan kun ulkona on hieno keväinen luonto odottamassa kulkijaa. 

Isohalmeen kivi

Kilometrikausi avattu

Itse kun on viikon toiminut koti-isänä on pakko päästä välillä tuulettumaan. Tiistaina heitin pojan peräjopolla Välivainiolle ja siitä sitten kauheeta vauhtia mutkan kautta julkunkankaalle, ei sinne tunnu menevän suoraa reittiä ollenkaan. Z:n kanssa oltiin sovittu että lähdetään katsomaan onko Kiiminkijoessa vielä jäätä.
Julkulta lähdettiin ajelemaan minä rockhopperilla ja z Crux:lla, hieman kalustot epätasapainossa mutten uskaltanut vielä ottaa sinkulaa tai hybridiä alle. Vauhtia pidettiin menomatkalla z:n toiveesta hieman reilummin ja sillalle saavuttiin vajaassa kahdessakymmenessä minuutissa, matkaa kuitenkin noin 10 kilometriä. Takaisin tultiin hieman rauhallisempaa tahtia, keskinopeudeksi jäi silti vielä 26 km/h. Ihan kohtuullinen vauhti läskikumille ja kevään ensimmäiselle keikalle. Tai olihan tuo jo toinen nelikymppinen tälle kevättä mutta kovavauhtiseksi lenkiksi.
Jäät muuten olivat vielä joessa, joku oli suksien kanssa urheilemassa vielä siellä jäällä. Innolla odottaa että saa sinkulan ihan oikeasti ajettavaksi, sitten voidaan alkaa pitämään vauhtia ihan oikeasti.